Saga Furs Oyj tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2011 - 31.8.2012

SAGA FURS OYJ     TILINPÄÄTÖSTIEDOTE     28.11.2012     KLO 14:30

Hintatason nousu siivitti Saga Furs Oyj:n ennätystulokseen

 

  • Minkinnahkojen hintatason nousu ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen nostivat Saga Furs Oyj:n (Turkistuottajat Oyj 29.9.2011 asti) välitysmyynnin arvon tilikaudella  1.9.2011-31.8.2012 ennätykselliseksi kolmannen kerran peräkkäin. Välitys­myynnin arvo nousi 17 prosenttia 695 miljoonaan euroon (595 MEUR edellisellä tilikaudella).
  • Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,3 miljoonaa nahkaa (9,1 miljoonaan edellisellä tili­kaudella).
  • Hyvän kysynnän ansiosta minkinnahkojen dollarimääräinen hintataso vahvistui 14 prosenttia.  Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta minkinnahkojen euromääräinen hintataso vahvistui 24 prosenttia ja ketunnahkojen kahdeksan prosenttia.
  • Konsernin liikevaihto kasvoi 11 prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1 MEUR).
  • Konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi: liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR).
  • Osakekohtainen tulos oli 4,69 euroa (3,84 euroa).
  • Hallitus ehdottaa 24.1.2013 Vantaalla kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.9.2011-31.8.2012 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 2,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 7 560 000 euroa ja että    1 670 000 euroa siirretään suhdanne­rahastoon.

 

             
  Konsernin avainlukuja 6/12-8/12 9/11-8/12 6/11-8/11 9/10-8/11  
    3 kk 12 kk 3 kk 12 kk  
             
  Välitysmyynnin arvo, MEUR 191,6 695,2 157,6 594,7  
  Välitetty nahkamäärä, 1.000 kpl 2 722 9 259 2 636 9 097  
  Liikevaihto, MEUR 15,8 60,1 14,0 54,1  
  Liiketulos, MEUR 7,3 17,2 4,8 15,1  
  Tulos ennen veroja, MEUR 8,5 22,5 5,9 18,7  
  Osakekohtainen tulos, EUR 1,89 4,69 1,22 3,84  
  Oman pääoman tuotto, (ROE) % 9,0 % 23,1 % 6,7 % 22,2 %  
  Sijoitetun pääoman tuotto, (ROI) % 7,5 % 21,7 % 6,4 % 20,6 %  
               

Laskentaperiaatteet

Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 29.11.2012 klo 16.00 mennessä yhtiön verkkosivuilla www.sagafurs.com julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen toimintakertomukseen.  Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.

Konserni on soveltanut 1.9.2011 alkaen seuraavia uusia tai uudistettuja standardeja:

  • Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä.  Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää.  Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.  Uudistettu standardi ei ole vaikuttanut konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS-standardien parannukset (toukokuu 2010).  Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta muutokset eivät ole merkittäviä konsernitilinpäätöksen kannalta.

Liiketoimintakatsaus

Tilikausi 1.9.2011 – 31.8.2012 oli kolmas perättäinen ennätysten tilikausi.  Maaliskuussa 2012 järjestetty huutokauppa nousi sekä välitysmyynnin arvolla että ostajien määrällä mitattuna yhtiön kaikkien aikojen suurimmaksi.  Välitysmyynnin arvo nousi 305 miljoonaan euroon voimakkaasti nousseiden minkinnahkahintojen ansiosta.  Huutokauppaan osallistui yli 800 kansain­välistä ostajaa.   Positiivinen vire kansainvälisillä turkismarkkinoilla jatkui kesäkuun huutokaupassa, minkä seurauksen yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen 13. kesäkuuta 2012.  Minkinnahkojen hintatason nousun ja Yhdysvaltain dollarin vahvistumisen ansiosta koko tilikauden välitysmyynnin arvo nousi 17 prosenttia 695 miljoonaan euroon (edellisellä tilikaudella 595 MEUR).  Hyvän markkinatilanteen ansiosta myytyjen nahkojen lunastustahti oli ennätyksellisen nopea koko tili­kauden ajan.

Yhtiön strategiaan kuuluu keskeisenä osana pyrkimys tuotteiden huippulaatuun.  Jo usean vuoden ajan konserniin kuuluva Furfix Oy on välittänyt suomalaisille tuottajille siitoseläimiä eläinkannan terveenä ja monipuolisena säilymisen varmistamiseksi ja yhtiön välittämien minkinnahkojen laadun parantamiseksi.  Tilikauden aikana Furfix Oy perusti toimintaa varten oman turkistilan niille Suomen ulkopuolelta tuotaville turkiseläimille, jotka on pidettävä karanteenissa.  Tilikauden aikana Saga Furs Oyj:ssä on kehitetty uutta siitoseläinten valinnassa käytettävää WebSampo-jalostus­ohjelmistoa.  Maaliskuun huutokaupassa lanseerattiin uusi aiempien laatuluokkien yläpuolelle sijoittuva huippulaatuisille nahoille tarkoitettu Saga Lumi Royal –laatu­luokka.

Yhtiön 13. syyskuuta 2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön toiminimen Turkistuottajat Oyj:stä Saga Furs Oyj:ksi. Muutos rekisteröitiin 30. syyskuuta 2011. Nimenmuutos oli seuraava vaihe prosessissa, joka alkoi yhtiön ostettua Saga-osuuskunnalta Design Centre -kiinteistön sekä Saga-tavara­merkit. Nimenmuutos selkeyttää yhtiön imagoa ja tehostaa markkinointia, kun vuosikymmeniä nahkojen markkinoinnissa käytetty Saga-brändi on yhtiön nimenä. 

Saga-osuuskunnan avainhenkilöt siirtyivät konsernin palvelukseen 1. syyskuuta 2011.  Huuto­kauppa­toiminnan sekä Saga Furs Design Centren tuote­kehitys- ja muoti­osaamisen yhdistäminen Saga Furs -brändin alle tukee yhtiön pääliiketoimintaa, Saga-minkin-, -ketun- ja -suomensupinnahkojen välitysmyyntiä. Toimintojen yhdistämisen myötä yhtiön täydellisesti uudistetut kotisivut ja extranet otettiin käyttöön maaliskuussa 2012.

Norjalainen huutokauppayhtiö Oslo Skinnauksjoner SL sekä sen omistava norjalaisten turkis­eläinkasvattajien keskusliitto Norges Pelsdyralslag ja Saga Furs Oyj sopivat 1. marraskuuta 2009 voimaan astuneen nelivuotisen myyntisopimuksen pidentämisestä kahdella vuodella myynti­kausiksi 2013/2014 ja 2014/2015.

Euroopan nopeimmin kasvavalla turkistuotantoalueella Puolassa yhtiötä on edustanut puolalaisten tuottajien ja tuottajajärjestöjen omistama Skinpolex Sp. z o.o.  Nahkojen hankinnan varmistamiseksi ja palvelun kehittämiseksi yhtiö perusti Puolaan maaliskuussa 2012 oman tytäryhtiön Saga Furs Polska Sp. z o.o.:n.

Välitysmyynti tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2012

Tilikauden viimeisessä, 8. – 13. kesäkuuta 2012 järjestetyssä huutokaupassa välitettiin 2,1 miljoonaa minkinnahkaa, 510 000 ketunnahkaa, 28 000 karakul-lampaannahkaa ja 31 000 suomensupinnahkaa.  Huutokauppaa käytiin varsin vakaaseen hintatasoon, ja huutokaupassa tarjolla olevat nahat myytiin lähes sataprosenttisesti.  Kuusipäiväisen huutokaupan välitysmyynnin arvo oli 191 miljoonaa euroa (158 MEUR), ja kaikkia markkina-alueita edustavia ostajia oli yli 600.

Tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Saga Furs Oyj järjesti tilikauden aikana neljä huutokauppaa ja välitti 6,4 miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä tilikaudella 6,2 milj.).  Näistä 94 prosenttia kuului Saga-valikoimiin.  Omina lajitelminaan yhtiö myi 400.000 itä­eurooppalaista minkinnahkaa.  Ketunnahkoja välitettiin 2,3 miljoonaa (2,3 milj.), afganistanilaisia karakul-lampaannahkoja 400.000 (400.000) ja suomensupinnahkoja 160.000 (170.000).

Kiinan markkinoiden vahva kasvu heijastui Saga Furs -konsernin tilikauteen.  Jo aiemmin vahvan kiinalaisen pukineita valmistavan vientiteollisuuden rinnalla Kiinan kotimarkkinakysyntä kasvaa voimakkaasti.  Kasvua tukee kiinalaisen tekstiili- ja muotiteollisuuden lisääntyvä turkismateriaalin käyttö.  Minkinnahkojen hintataso nousi dollareissa 14 ja euroissa 24 prosenttia.  Ketunnahkojen hintataso säilyi vahvana ja nousi dollareissa kaksi ja euroissa kahdeksan prosenttia.  Huuto­kauppa­myynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi vahvistui seitsemän prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna.  Välitetty nahkamäärä, 9,3 miljoonaa nahkaa, oli kaksi prosenttia edellistilikautta (9,1 milj. nahkaa) suurempi.  Hintatason nousun ansiosta välitysmyynnin arvo kasvoi edellisestä tilikaudesta 17 prosenttia ja oli 695 miljoonaa euroa (595 MEUR).

                 
  Huutokauppa Välitysmyynti Arvo Välitysmyynti Arvo Välitysmyynti Arvo  
    1.000 kpl EUR 1.000 1.000 kpl EUR 1.000 1.000 kpl EUR 1.000  
    2011/2012 2011/2012 2010/2011 2010/2011 2009/2010 2009/2010  
  Syyskuu 1 537 98 680 1 605 102 943 1 560 42 633  
  Joulukuu 1 489 98 240 1 416 79 843 1 070 42 025  
  Tammi-/Helmikuu 0 0 0 0 92 5 996  
  Maaliskuu 3 469 305 236 3 395 251 787 3 695 186 675  
  Kesäkuu 2 720 191 388 2 639 157 704 3 193 163 301  
  Varastomyynti 44 1 647 41 2 400 38 1 182  
  Yhteensä 9 259 695 191 9 096 594 677 9 648 441 812  
                 

 

Liikevaihto

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2012

Konsernin välitysmyynnin arvo nousi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 22 prosenttia edellisvuoden vastaavan katsauskauden välitysmyynnin arvosta pääasiassa hintatason nousun ansiosta.  Tämän seurauksena tilikauden viimeisen neljänneksen liikevaihto kasvoi 12 prosenttia edellisen tilikauden viimeiseen neljännekseen verrattuna.  Konsernin liikevaihto oli 15,8 miljoonaa euroa (14,0 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Konsernin liikevaihto kasvoi hintatason nousun ansiosta edellistilikaudesta 11 prosenttia 60,1 miljoonaan euroon (54,1 MEUR).  Valtaosa liikevaihdosta, 93 prosenttia (93 %) on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä välityspalkkioita. Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 23 prosenttia (24 %) ja ostajilta perittyjen osuus 70 prosenttia (68 %) konsernin liikevaihdosta.  Loppu liikevaihto koostui muun muassa nahkontapalvelujen ja siitoseläinten myynnistä tuottajille sekä ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä.  Kotimaisilta asiakkailta, sekä turkis­tuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 12 prosenttia (13 %) ja ulkomaisten asiakkaiden osuus 80 prosenttia (79 %).  Liikevaihdosta 16,4 prosenttia (19,2 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 16,4 prosenttia (16,5 %) toisen kvartaalin, 40,9 prosenttia (38,4 %) kolmannen kvartaalin ja 26,2 prosenttia (25,9 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.

Taloudellinen asema ja tulos

Katsauskaudella 1.6. – 31.8.2012

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 61 000 euroa (120 000 euroa).  Liiketoiminnan kulut laskivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä kahdeksan prosenttia ja olivat 8,5 miljoonaa euroa (9,3 MEUR).  Liikevaihdon kasvun ja liiketoiminnan kulujen pienenemisen ansiosta konsernin liikevoitto kasvoi tilikauden viimeisellä neljänneksellä 51 prosenttia 7,3 miljoonaan euroon (4,8 MEUR).  Nettorahoitustuotot kasvoivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 12 prosenttia edellisen tilikauden vastaavaan neljännekseen verrattuna ja olivat 1,2 miljoonaa euroa (1,1 MEUR).  Tilikauden viimeisen neljänneksen voitto ennen veroja oli 8,5 miljoonaa euroa (5,9 MEUR).

Tilikaudella 1.9.2011 – 31.8.2012

Liiketoiminnan kulut kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisestä tilikaudesta ja olivat 43,2 miljoonaa euroa (40,1 MEUR).  Kuluista 19,2 prosenttia (20,3%) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana, 31,5 prosenttia (27,4 %) toisen kvartaalin, 29,5 prosenttia (29,1 %) kolmannen kvartaalin ja 19,8 prosenttia (23,2 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.  Henkilöstökulut pienenivät kaksi prosenttia 15,7 miljoonaan euroon (16,0 MEUR) konsernin saatua toimintansa lopettaneelta ja selvitystilaan asetetulta Turkistarhaajien Eläkekassalta yhteensä 310 000 euron palautukset aiemmin maksettuihin eläkevakuutusmaksuihin.  Liiketoiminnan muut kulut kasvoivat 12 prosenttia 21,3 miljoonaan euroon (18,9 MEUR): konserni käytti International Fur Trade Federationin (IFTF) kautta tehtävään poliittisten toiminta­edellytysten turvaamiseen ja kaupankäynnin vapauden puolustamiseen liittyvään edunvalvontaan 3,0 miljoonaa euroa (2,1 MEUR);  Saga Furs Design Centren toiminnan yhdistäminen yhtiön liiketoimintaan kasvatti kustannuksia muun muassa mittavan kotisivu-uudistuksen johdosta; konsernin omistamissa kiinteistöissä toteutettiin aiempaa laajempia peruskorjauksia.  Turkisnahkojen hinta­tason vahvistumisen ansiosta konsernin liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi: liikevoitto nousi 17,2 miljoonaan euroon (15,1 MEUR).

Konsernin nettorahoitustuotot kasvoivat 48 prosenttia 5,3 miljoonaan euroon (3,6 MEUR) konsernin saatua palautettua tilikaudella 2008 – 2009 kirjattuja tarhaajaluottotappioita lähes kolme vuotta kestäneen oikeusprosessin päätyttyä.  Konsernin ei odoteta tämän jälkeen saavan enää palautuksia edellä mainituista tarhaajaluottotappioista.  Nettokorkotuotot olivat 4,1 miljoonaa euroa (3,4 MEUR) ja valuuttakurssivoitot 430.000 euroa (170.000 euroa). Konsernin voitto ennen veroja oli 22,5 miljoonaa euroa (18,7 MEUR) ja tilikauden voitto 16,9 miljoonaa euroa (13,8 MEUR).

Oman pääoman tuotto oli tilikaudella 23,1 prosenttia (22,2 %) ja osakekohtainen tulos 4,69 euroa (3,84 euroa).  Osakekohtainen oma pääoma oli 22,00 euroa (18,72 euroa). Konsernin omavaraisuusaste oli 58,1 prosenttia (59,1 prosenttia).

Investoinnit

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 5,0 miljoonaa euroa (8,9 MEUR) eli kahdeksan prosenttia (16 prosenttia) liikevaihdosta. Investoinneista 77 prosenttia kohdistui emoyhtiön ja 23 prosenttia tytäryhtiöiden aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Suurimmat investoinnit kohdistuivat uusiin tietojärjestelmiin kuten kotisivu-uudistuksen yhteydessä toteutettuun, tarhaajille ja ostajille suunnattuun extranetiin ja WebSampo -jalostusohjelmistoon, Fur Center -kiinteistön peruskorjaukseen, siitoseläinkauppaan liittyvään karanteenitarhaan ja uuteen minkinnahkojen vastaanottolinjaan.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 315 henkilöä.  Valtaosa henkilö­kunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa erilaisissa turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.

Emoyhtiön ja konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:

 

                 
    Emoyhtiö Konserni  
    2011/2012 2010/2011 2009/2010 2011/2012 2010/2011 2009/2010  
  Henkilöstö keskimäärin 249 258 257 315 309 307  
  - vakituisessa työsuhteessa 107 109 114 141 130 135  
  - määräaikaisessa työsuhteessa 142 149 144 174 179 172  
  Henkilökunnan määrä tilikauden päättyessä 31.8. 113 174 183 154 197 207  
                 

Osakkeiden vaihto ja kurssikehitys

Yhtiön C-sarjan osake on julkisesti noteerattu.  Yhtiö on NASDAQ OMX Helsingin Teollisuuden ja palveluiden sektoriin kuuluva Small Cap -yhtiö.  Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 13,7 miljoonaa euroa ja 850 000 osaketta eli 32 prosenttia yhtiön C-osakkeista.  Tilikauden ylin kurssi oli 17,89 euroa, alin kurssi 13,25 euroa ja keskikurssi 16,06 euroa.  C-osakkeiden päätöskurssi oli tilikauden lopussa 16,95 euroa, kun se vuotta aiemmin oli 14,18 euroa.  Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli 31.8.2012 61,0 miljoonaa euroa (51,0 MEUR).

Yhtiökokoukset

Turkistuottajat Oyj:n 13.9.2011 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti muuttaa yhtiön toiminimen Saga Furs Oyj:ksi.  Muutos rekisteröitiin 30.9.2011.

Saga Furs Oyj:n 19.1.2012 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen 31.8.2011 päättyneeltä tilikaudelta sekä päätti jakaa osinkona 1,45 euroa/osake eli yhteensä 5 220 000 euroa ja siirtää 1 380 000 euroa suhdannerahastoon.  Osinko maksettiin 31.1.2012.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 19. tammikuuta 2012 yhtiön hallituksen lukumääräksi päätettiin kuusi.  Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka valittiin turkistuottajat Jorma Kauppila, Markku Koski, Pentti Lipsanen, Rainer Sjöholm ja Hannu Sillanpää sekä Artek Oy Ab:n toimitusjohtaja Mirja-Leena (Mirkku) Kullberg.  Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja varapuheenjohtajakseen Markku Kosken.  Varsinainen yhtiökokous päätti, että yhtiön varsinaisena tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jan Rönnberg.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Saga Furs Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin sekä operatiivisiin riskeihin. Merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden katsotaan olevan liiketoiminta- tai rahoitusriskejä.  Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Saga Furs Oyj:n liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.

Merkittävimpiä liiketoimintariskejä kuvataan tässä yhteydessä ja erilaisia rahoitusriskejä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 24.

Kysyntään ja tarjontaan liittyvät riskit

Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että Saga Furs Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta, ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista turkisnahoista myydään kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo syntynyt.

Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muodin muuttuessa on yhtiölle selvä riski.  Nahkojen hintatason selvä nousu lisää riskiä, että muotiteollisuus etsii Saga-turkiksia korvaavia edullisempia vaihtoehtoja.  Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen muotimaailman valintoihin markkinointi- ja tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi siten asemansa muodissa.

Hintojen nousun seurauksena tapahtuva minkinnahkojen tuotannon voimakas kasvu eri puolilla maailmaa voi tulevaisuudessa johtaa ylituotantoon.  Suomesta on jälleen tullut maailman suurin ketunnahkojen tuottaja, mutta tuotanto Kiinassa voi kuitenkin lisääntyä, varsinkin jos sinne myydään hyviä siitoseläimiä.  Tällä hetkellä kiinalaiset panostavat kuitenkin enemmän minkinnahkojen tuotantoon.  Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden tuontitullien avulla. Kiinasta ja Hongkongista olevien asiakkaiden ostot dominoivat nykyisin kansainvälistä turkiskauppaa.  Mikäli kysyntä näillä markkina-alueilla supistuisi nopeasti merkittävästi, eivät muut markkina-alueet pystyisi korvaamaan tätä, mistä seuraisi nahkojen merkittävä ylitarjonta.

Kansainvälisen turkiskaupan painopisteen siirtymisestä Kiinaan ja Hongkongiin on seurannut myös turkisnahkojen muokkauskapasiteetin keskittyminen sinne. Turkisnahkojen muokkauksesta onkin tulossa turkiskaupan merkittävä pullonkaula ja yksittäisenkin merkittävän turkismuokkaamon toiminnan keskeytyminen häiritsisi oleellisesti kansainvälistä turkiskauppaa.

Turkisnahkojen tuotantokustannukset ovat kasvaneet huomattavasti viimeisen vuoden aikana rehuraaka-aineiden hinnannousun myötä. Tämä heikentää myös turkistuotannon kykyä sopeutua suhdannevaihteluihin. Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon suhteellinen kilpailukyky heikentyy edelleen kustannustason nousun ja lainsäädännön muutosten seurauksena, tällä voi olla merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.

Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin merkitsee Saga Furs Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Toisaalta asiakaskunnan muutos lisää yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä nahkamääriä. Tämä parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja siten yhtiön mahdollisuuksia kestää realisoituvia riskejä.

Valuuttakurssien vaihtelut

Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.  Valtaosa Saga Furs Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy Yhdys­valtain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.   Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä. Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Imagoriskit ja poliittiset riskit

Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan edellytys.

Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit

Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Poliittisten päättäjien enemmistö on edelleen myönteinen turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa ja Puolassa ja minkinkasvatusta kohtaan Tanskassa, mutta ilmapiiri on muuttunut epävarmemmaksi kuin aiemmin. Suomen kesäkuussa 2011 hyväksytyssä hallitusohjelmassa on turkiseläinkasvatusta tukeva kirjaus.

Yhtiön kannalta on olennaista, millainen kuva turkiseläinkasvatuksesta välittyy. Eläin­oikeus­järjestöjen tavoitteena on luoda elinkeinosta negatiivinen kuva, ja lähdekritiikin ulottumattomissa oleva sosiaalinen media antaa siihen entistä paremmat mahdollisuudet. Eurooppalaisten päätöksentekijöiden, jotka eivät tunne alaa, on vaikeaa kyseenalaistaa muun muassa sosiaalisen median kautta välittyvää ja monin paikoin yksipuolista mielikuvaa. Haasteena onkin turvata riittävän ja totuudenmukaisen tiedon saanti ja siten pienentää sellaisen lainsäädännön riskiä, joka tekisi turkiseläinten kasvatuksen kannattamattomaksi, käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.

Suomessa kansalaisten suoran vaikuttamisen mahdollisuutta lisättiin 2012 uudella lainsäädännöllä nk. kansalaisaloitteesta. Mikäli jonkin asian puolesta kerätään puolen vuoden aikana vähintään   50 000 oikeaa ja tarkistettua täysi-ikäisen Suomen kansalaisen nimeä, aloite on otettava eduskunnan käsittelyyn. Tämä lisää päätöksenteon ennakoimattomuutta turkiseläinkasvatuksen tapaisten, tunteita herättävien ja mielipiteitä jakavien asioiden suhteen. Ensimmäinen eduskunnan käsittelyyn tulossa oleva kansalaisaloite on eläinoikeusjärjestöjen kampanjoima turkiseläinten kasvatuksen kieltäminen.

Suurista tuottajamaista Hollannissa on senaatin alahuone hyväksynyt lain minkinkasvatuksen kieltämisestä, mutta senaatin ylähuone, joka lopullisesti sinetöi lain, ei ole sitä vielä vahvistanut.

Saga Furs Oyj:n ja koko toimialan imagoriskeiltä ja poliittisilta riskeiltä suojautumisessa keskeistä on turkisnahkojen tuotantoprosessin jatkuva parantaminen ja nopea puuttuminen turkistiloilla mahdollisesti tapahtuviin virheisiin ja laiminlyönteihin. Toiminnan tulee olla avointa tavoitteiden asettamisesta ja edistymisen mittaamisesta lähtien päätyen tuloksista raportoimiseen ja vuoropuheluun eri sidosryhmien kanssa.

Turkistilasertifiointi on entistä kiinteämpi osa Saga Furs -brändiä. Yhtiö edistää sertifiointijärjestelmän voimaansaattamista yhtiön toiminnan kannalta merkittävissä tuottajamaissa. Myyntikaudella 2012 2013 yhtiö vastaanottaa suomensupinnahkoja ainoastaan sertifioiduilta tiloilta. Myyntikaudella 2013 2014 sertifioinnin vaatimus on tarkoitus ulottaa myös ketunnahkoihin.

Lokakuussa 2012 noin 80 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin piirissä. Norjassa sikäläinen tuottajajärjestö on edellyttänyt jäseniltään sertifiointia 31.12.2011 mennessä.  Turkistilasertifiointi on vastuullisuutta, jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä ympäristöjärjestelmä, joka kattaa toiminnan kaikki osa-alueet. Sertifiointijärjestelmällä on Suomessa ulkopuolinen, puolueeton arvioija Inspecta Sertifiointi Oy.

Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit

Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa. Venäjän WTO-jäsenyys auttanee tilannetta pitkällä tähtäimellä. Saga Furs Oyj jatkaa ponnistelujaan sen puolesta, että Kiinan hallitus asteittain poistaisi niitä tuontitulleja, jotka se sai pitää tullessaan WTO:n jäseneksi.

Hollannissa isoon jo hyväksyttyyn lakikokonaisuuteen sisältyvä toimeenpanoasetus, joka olisi kieltänyt ketun- ja chinchillannahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan, poistettiin laista syyskuussa 2012. Syynä oli kymmenen EU-maan sekä Euroopan komission voimakas reagointi toimeenpanoasetukseen. Suomen hallituksen ja Saga Furs Oyj:n aloitteellisuus toimeenpanoasetuksen torjumisessa oli avainasemassa. Päätös osoittaa sen, että vapaan kaupan periaatteiden puolustaminen ja turvaaminen ovat keskeisiä EU:ssa.

Yhdysvalloissa saavutettiin torjuntavoitto, kun Yhdysvaltain virallisista kauppanimikkeistä päättävä liittovaltion kauppakomissio FTC (Federal Trade Comission) torjui Raccoon Dog -nimikkeen käytön suomensupinnnahoista valmistetuissa tuotteissa ja vahvisti Asiatic Raccoonin viralliseksi kauppanimikkeeksi. Päätös turvaa suomensupinnahoilla ja niistä valmistetuilla tuotteilla käytävän kaupan edellytykset.

Saga Furs Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä yhteistyössä muun muassa IFTF:n ja EFBA:n kanssa.

Olennaiset tapahtumat tilikauden jälkeen

Tilikauden ensimmäisen, 20. – 24. syyskuuta järjestetyn huutokaupan tarjonta oli edellisvuoden vastaavaa huutokauppaa pienempi.  Tämä yhdessä kaikissa tuoreryhmissä jatkuneen vahvan kysynnän kanssa näkyi huutokaupan korkeana hintatasona.  Niin ketun- kuin suomen­supin­nahkojen hintataso vahvistui selkeästi edellisistä noteerauksista, vaikka maailman­markkina­hintataso oli jo ennestään korkea.  Huutokaupassa tarjottiin reilut 630 000 minkinnahkaa, lähes 430 000 ketunnahkaa ja vajaat 35 000 suomensupinnahkaa.  Viisipäiväisen huutokaupan kokonaismyynnin arvo oli 91,4 miljoonaa euroa (syyskuussa 2011 98,7 MEUR).  Huutokauppaan osallistui lähes 500 ostajaa.

Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella

Saga Furs Oyj järjestää alkaneella tilikaudella syyskuussa 2012 pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 18.-20. joulukuuta 2012, 13.-18. maaliskuuta 2013 sekä 7.-12. kesäkuuta 2013.  Yhtiön tavoitteena on tarjota kyseisissä huutokaupoissa 6,0 miljoonaa minkin-, 1,6 miljoonaa ketun- ja 94 000 suomen­supinnahkaa sekä 350 000 karakul-lampaan nahkaa.

Minkinnahkojen maailmantuotannon arvioidaan kasvaneen kymmenisen prosenttia edellisvuodesta noin 60 miljoonaan nahkaan.  Kiinasta on tullut maailman suurin minkinnahkojen tuotantoalue, jossa tuotetaan kolmannes maailman minkinnahoista.   Kiinalaiset minkinnahat eivät kuitenkaan laadultaan vastaa Euroopassa tuotettuja minkinnahkoja. Ketun­nahkojen maailmantuotannon arvioidaan olevan reilut neljä miljoonaa nahkaa. Maailmassa tuotetuista ketunnahoista lähes puolet tuotetaan Suomessa, jossa tuotanto kasvaa runsaat kymmenen prosenttia edellisestä kasvatus­kaudesta.

Suomalainen turkistuotanto on vastuullisuuden osalta edelläkävijä koko maailmassa.  Suomalainen tilasertifiointijärjestelmä on ainutlaatuinen laatujärjestelmä, joka pyrkii varmistamaan sen, että eläinten olosuhteet ja hoito ovat moitteettomia.  Suomalaisesta turkistuotannosta jo lähes 80 prosenttia tulee sertifioiduilta tiloilta.  Myyntikaudella 2012-2013 kaikki yhtiön myymät tarhatut suomensupinnahat tulevat sertifioiduilta tiloilta.  Yhtiön pyrkimyksenä on, että myyntikaudella 2013-2014 myös kaikki yhtiön myymät tarhatut ketunnahat tulevat sertifioiduilta tiloilta.

Vaikka talouskasvu Kiinassa on hidastunut, turkisten kysyntä jatkuu vahvana Kiinan kotimarkkinoilla, ja uusia vähittäismyymälöitä avataan eri puolilla maata.  Turkisten vähittäiskauppa on käynnistynyt Kiinassa odotettua paremmin, mutta koska erityisesti minkkipukineiden tarjontavolyymit ovat suuret, kylmää talvea tarvitaan, jotta myyntisesonki onnistuisi.

Näkymät Venäjän turkismarkkinoilla ovat niin ikään verrattain positiiviset, ja viime kauden varovaisten huutokauppaostojen vuoksi varastot ovat pienet.  Myös Länsi-Euroopan turkiksia suosiva muotiteollisuus hyötyy Venäjän kysynnästä.

Uudenlaiset Saga-tekniikat ovat mahdollistaneet kokonaan uudenlaisten kettupukineiden valmistamisen.  Tuotteet myydään maailmanlaajuisesti muotiliikkeissä , joista on muodostunut turkismateriaaleille kokonaan uusi jakelutie ja samalla käyttäjäkunta on laajentunut.  Maailman kettutuotanto on kasvanut kysyntää hitaammin, ja hintojen odotetaan pysyvän korkealla tasolla.  Kiinan vähittäiskaupan sujuminen ratkaisee kuitenkin lopulta volyymituotteen siniketun hinta­tason.

Tilikauden aikana välitettävien minkin- ja ketunnahkojen määrän odotetaan kasvavan hieman.  Tilikaudella 2011 - 2012 sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso oli ennätyksellisen korkea, ja hintatason säilyminen edellyttää onnistunutta vähittäismyyntikautta.   Konsernin kustannusten arvioidaan kasvavan tilikaudesta 2011 – 2012.   Päättyneellä tilikaudella yhtiön kustannuksia pienensivät satunnaiset tuotot aiemmin kirjattujen luottotappioiden palautumisesta sekä eläke­vakuutusmaksuista.  Tilikauden 2012- 2013 tuloksen odotetaan säilyvän hyvällä tasolla, mutta jäävän edellistilikauden ennätystulosta heikommaksi.

 

Hallituksen voitonjakoehdotus 

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.8.2012:

- kertyneet voittovarat 35 114 356,50
- tilikauden voitto 16 613 874,83
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan -1 661 387,48
  50 066 843,85

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että

  • tilikauden 1.9.2011 - 31.8.2012 jakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeen­omistajille 2,10 euroa osaketta kohti, yhteensä 7 560 000 euroa ja

1 670 000 euroa siirretään suhdannerahastoon.

Osingon maksupäiväksi ehdotetaan 5.2.2013.


 

 

Konsernitase IFRS      
       
EUR 1.000      
       
VARAT   31.8.2012 31.8.2011
       
Pitkäaikaiset varat      
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet   28 356 27 632
Aineettomat hyödykkeet   3 301 2 415
Myytävissä olevat sijoitukset   512 468
Pitkäaikaiset tarhaajasaamiset   2 682 1 804
Pitkäaikaiset varat yhteensä   34 850 32 320
       
Lyhytaikaiset varat      
Vaihto-omaisuus   1 493 851
Korolliset ostajasaamiset   45 540 40 291
Korolliset tarhaajasaamiset   26 539 27 823
Korottomat saamiset   12 886 7 476
Rahavarat   24 124 10 637
Lyhytaikaiset varat yhteensä   110 582 87 077
       
Varat yhteensä   145 432 119 396
       
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT   31.8.2012 31.8.2011
       
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma      
Osakepääoma   7 200 7 200
Ylikurssirahasto   254 254
Muut rahastot   15 700 14 320
Muuntoero   59 58
Arvonmuutosrahasto   183 154
Kertyneet voittovarat   55 805 45 390
Oma pääoma yhteensä   79 201 67 376
       
Pitkäaikaiset velat      
Laskennalliset verovelat   2 652 2 832
       
Lyhytaikaiset velat      
Korolliset velat   41 355 29 457
Ostovelat ja muut velat   21 186 17 589
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat      
verovelat   1 038 2 142
Lyhytaikaiset velat yhteensä   63 579 49 188
       
Velat yhteensä   66 231 52 020
       
Oma pääoma ja velat yhteensä   145 432 119 396
           
       
Konsernin laaja tuloslaskelma        
         
EUR 1.000 1.6.2012- 1.9.2011- 1.6.2011- 1.9.2010-
  31.8.2012 31.8.2012 31.8.2011 31.8.2011
  3 kk 12 kk 3 kk 12 kk
         
         
Jatkuvat toiminnot        
Liikevaihto 15 763 60 076 14 024 54 094
Liiketoiminnan muut tuotot 61 311 123 1 146
         
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -1 265 -3 012 -834 -2 437
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -2 285 -15 668 -3 479 -15 964
Poistot ja arvonalentumiset -856 -3 299 -794 -2 811
Liiketoiminnan muut kulut -4 140 -21 253 -4 218 -18 912
         
Liiketulos 7 278 17 155 4 823 15 117
         
Rahoitustuotot 1 602 6 395 1 282 4 386
Rahoituskulut -402 -1 092 -213 -796
         
Tulos ennen veroja 8 479 22 458 5 891 18 707
         
Tuloverot -1 691 -5 564 -1 502 -4 885
         
Katsauskauden tulos 6 788 16 894 4 389 13 823
         
Muut laajan tuloksen erät        
Myytävissä olevat sijoitukset 15 34 -10 -15
Muuntoerot -3 1 1 -1
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot 0 -5 3 4
Katsauskauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 12 30 -6 -12
         
Katsauskauden laaja tulos yhteensä 6 800 16 924 4 383 13 810
         
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *) 1,89 4,69 1,22 3,84
*) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole      

 

Konsernin rahavirtalaskelma      
       
EUR 1.000   1.9.2011- 1.9.2010-
    31.8.2012 31.8.2011
    12 kk 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta      
  Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta   689 050 606 120
  Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut   259 293
  Maksut liiketoiminnan kuluista   -667 966 -577 921
  Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä      
  ja veroja   21 343 28 492
       
  Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista   -850 -666
  Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista   -230 -106
  Saadut korot liiketoiminnasta   4 571 3 982
  Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta   1 364 227
  Saadut osingot liiketoiminnasta   28 23
  Maksetut välittömät verot   -6 800 -4 257
Liiketoiminnan rahavirta (A)   19 426 27 695
       
Investointien rahavirta      
  Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin      
  hyödykkeisiin   -5 001 -8 865
  Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden      
  luovutustuotot   119 99
  Investoinnit muihin sijoituksiin   -10 0
Investointien rahavirta (B)   -4 892 -8 766
       
Rahoituksen rahavirta      
  Lyhytaikaisten lainojen nosto   4 080 0
  Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut   0 -10 671
  Maksetut osingot   -5 128 -3 789
Rahoituksen rahavirta (C)   -1 047 -14 460
       
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /      
vähennys (-)   13 487 4 470
       
Rahavarat 31.8.   24 124 10 637
./. Rahavarat 1.9.   -10 637 6 167
Rahavarojen muutos   13 487 4 470

 

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.9.2010 - 31.8.2011        
                     
    Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto Muut rahastot Muunto-ero Arvon-muutos-rahasto Kertyneet voitto-varat Emo-yhtiön omistajien osuus Vähem-mistön osuus Oma pääoma yhteensä
                     
Oma pääoma 1.9.2010   7 200 254 13 470 59 164 36 234 57 382 0 57 382
Katsauskauden tulos             13 823 13 823   13 823
Muut laajan tuloksen erät         -1 -11   -12   -12
Osingonjako             -3 816 -3 816   -3 816
Siirto suhdannerahastoon       850     -850 0   0
Oma pääoma 31.8.2011   7 200 254 14 320 58 154 45 390 67 376 0 67 376
                     
                     
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 1.9.2011 - 31.8.2012        
                     
Oma pääoma 1.9.2011   7 200 254 14 320 58 154 45 390 67 376 0 67 376
Katsauskauden tulos             16 894 16 894   16 894
Muut laajan tuloksen erät         1 29   30   30
Muu muutos *)             121 121   121
Osingonjako             -5 220 -5 220   -5 220
Siirto suhdannerahastoon       1 380     -1 380 0   0
Oma pääoma 31.8.2012   7 200 254 15 700 59 183 55 805 79 201 0 79 201
                     
*) aiheutuu verokantamuutoksesta, joka liittyy eriin, jotka on IFRS-siirtymän yhteydessä kirjattu suoraan voittovaroihin

 

Tunnusluvut      
       
    2011/2012 2010/2011
    12 kk  12 kk
       
Myynnin arvo, 1.000 euroa   695 191 594 677
Liikevaihto, 1.000 euroa   60 076 54 094
Liiketulos, 1.000 euroa   17 155 15 117
% liikevaihdosta   28,6% 27,9%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa   22 458 18 707
% liikevaihdosta   37,4 % 34,6%
Tulos/osake, euroa   4,69 3,84
Oman pääoma/osake, euroa   22,00 18,72
Oman pääoman tuotto (ROE) -%   23,1 % 22,2%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -%   21,7 % 20,6%
Omavaraisuusaste, %   58,1 % 59,1%
Gearing   0,22 0,28
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa   5 011 8 865
% liikevaihdosta   8,3 % 16,4%
Henkilöstö keskimäärin   315 309
       
       
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:      
       
Oman pääoman tuotto (ROE) -% = kauden tulos x 100 / oma pääoma *)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% = (tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoitus-kulut - luottotappiot) x 100 / (taseen loppusumma - korottomat lyhytaikaiset velat) *)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 / (taseen loppusumma - saadut ennakot)
Gearing = (korollinen vieras pääoma - rahat ja rahoitus-arvopaperit) / oma pääoma
Tulos/osake, euroa = kauden tulos / osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa = oma pääoma / osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
       
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden taseen mukaisten lukujen keski-arvona

 

 

Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut  
       
EUR 1.000   31.8.2012 31.8.2011
       
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu saamisia      
       
Lainat rahalaitoksilta   6 877 3 455
Annettu kiinteistökiinnityksiä   54 071 54 071
Annettu yrityskiinnityksiä   2 691 2 691
       
Johdannaissopimukset      
       
Valuuttatermiinit   28 150 14 533
       
Kiinteistöinvestoinnit      
       
Konserni on velvollinen tarkistamaan vuosina 2007 ja 2008 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana.  Vastuun enimmäismäärä on   28 000 euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2019.
Lähipiiritapahtumat      
       
EUR 1.000 2011/2012 2010/2011  
  12 kk 12 kk  
       
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:      
       
Liikevaihto      
 - osakkuusyhtiöt 0 8  
 - muu lähipiiri 265 308  
       
Liiketoiminnan muut tuotot      
 - emoyhtiö 48 43  
       
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö      
 - osakkuusyhtiöt 0 -271  
       
Liiketoiminnan muut kulut      
 - emoyhtiö -28 -28  
 - osakkuusyhtiöt -752 -3 331  
       
Rahoitustuotot      
 - muu lähipiiri 15 16  
       

 

  2011/2012 2010/2011
  12 kk 12 kk
Rahoituskulut    
 - emoyhtiö -23 -19
 - muu lähipiiri -18 -10
     
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin    
 - osakkuusyhtiöt 0 -3 746
     
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin    
 - osakkuusyhtiöt 0 -1 500
     
Saamiset lähipiiriltä    
 - muu lähipiiri 9 275
     
Velat lähipiirille    
 - emoyhtiö -1 828 -1 001
 - osakkuusyhtiöt    
 - muu lähipiiri -1 623 -1 165
     
Johdon työsuhde-etuudet    
     
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 1 096 1 130
     
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan sijaisesta ja muusta emoyhtiön johtoryhmästä.

 

Vantaalla, 28. marraskuuta 2012

 

SAGA FURS OYJ

Hallitus

 

Liitteet