Turkistuottajat Oyj:n tilinpäätöstiedote tilikaudelta 1.9.2009 -
31.8.2010
Hintatason nousu siivitti Turkistuottajat Oyj:n ennätystulokseen
· Nahkojen hintatason nousu ja lisääntyneet nahkamäärät nostivat
Turkistuottajat Oyj:n välitysmyynnin arvon ennätykselliseksi
tilikaudella 1.9.2009 - 31.8.2010. Yhtiö välitti tilikauden aikana 9,6
miljoonaa nahkaa (8,7 miljoonaan edellisellä tilikaudella).
· Välitysmyynnin arvo nousi 78 prosenttia, ja oli 441,8 miljoonaa
euroa (248,4 MEUR edellisellä tilikaudella).
· Kysynnän elpymisen vuoksi niin minkin- kuin ketunnahkojen yleinen
hintataso vahvistui voimakkaasti: dollarihinta 52 ja eurohinta 60
prosenttia.
· Konsernin liikevaihto kasvoi 45 prosenttia ja oli 45,0 miljoonaa
euroa (31,2 MEUR).
· Konsernin liikevoitto oli 7,3 miljoonaa euroa eli 16,2 prosenttia
liikevaihdosta (liiketappio 3,9 MEUR eli 12,5 prosenttia
liikevaihdosta).
· Osakekohtainen tulos oli 2,17 euroa (-0,47 euroa).
· Hallitus ehdottaa 21.1.2011 Kokkolassa kokoontuvalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että tilikauden 1.9.2009 - 31.8.2010
voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkona osakkeenomistajille 0,90
euroa osaketta kohti, yhteensä 3.240.000 euroa ja että 850.000 euroa
siirretään suhdannerahastoon.
Konsernin avainlukuja
2009/2010 2008/2009
Kokonaismyynnin arvo, MEUR 441,8 248,4
Liikevaihto, MEUR 45,0 31,2
Liiketulos, MEUR 7,3 -3,9
Tulos ennen veroja, MEUR 10,6 -2,2
Osakekohtainen tulos, EUR 2,17 -0,47
Oman pääoman tuotto, (ROE) % 14,4 -3,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) % 12,6 0,5
Hallituksen osinkoehdotus, EUR 0,90 0,42 *)
*) Tämän lisäksi hallitus päätti yhtiökokouksen valtuuttamana 0,18
euron lisäosingosta osaketta kohden.
Laskentaperiaatteet
Tämän tilinpäätöstiedotteen tiedot perustuvat 30.11.2010 klo 16.00
mennessä yhtiön verkkosivuilla www.ffs.fi (http://www.ffs.fi/)
julkaistavaan tilintarkastettuun tilinpäätökseen ja hallituksen
toimintakertomukseen. Tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34
Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen.
Konserni on soveltanut 1.9.2009 alkaen seuraava uusia tai uudistettuja
standardeja:
- IFRS 8 Toimintasegmentit
- IAS 23 Vieraan pääoman menot
- IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
- IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen
- IAS 27 Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätökset
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardin muutokset vaikuttavat
tuloslaskelman ja oman pääoman muutoslaskelman esittämistapaan. Muilla
muutoksilla ei ole käytännön vaikutusta.
Liiketoimintakatsaus
Turkikset olivat tilikaudella kansainvälisen muodin kuvassa
voimakkaammin kuin kymmeniin vuosiin. Lähes kaikki huippusuunnittelijat
sisällyttivät niitä mallistoihinsa, ja pitkäkarvaiset turkikset olivat
trendin aallonharjalla. Suomalaisen päätuotteen, siniketun, kysyntä
kasvoi selvästi aiemmista vuosista. Tilikauden ensimmäisestä,
syyskuussa järjestetystä huutokaupasta alkaen siniketunnahkojen hinta
lähti ripeästi vahvistumaan ja kaksinkertaistui päättyneen tilikauden
aikana.
Tilikaudella rikottiin ennätyksiä: maaliskuun huutokauppa oli sekä
välitysmyynnin arvolla (186,7 miljoonaa euroa) että ostajamäärällä (670
asiakasta) mitattuna yhtiön historian suurin yksittäinen huutokauppa, ja
koko tilikauden välitysmyynti nousi kaikkien aikojen ennätykseen 442
miljoonaan euroon.
Kansainvälinen talouskriisi alkoi helpottaa jo edellisen tilikauden
lopulla. Venäjän, USA:n ja Euroopan talousnäkymät ja -odotukset
kohenivat. Kreikan valtiontalouden romahdus sitä seuranneine
poliittisine levottomuuksineen ja spekulaatioineen toi epävakautta
EU-alueelle ja heikensi euron ulkoista arvoa. Kiinan talouskasvun
merkitys maailmantalouden veturina korostui selvästi.
Muodin lisäksi ennätyskylmä talvi koko pohjoisella pallonpuoliskolla
valoi optimismia turkismarkkinoille. Kipakat pakkaset siivittivät
vähittäismyyntiä, ja edellisvuoden epävarman taloustilanteen oloissa
tehdyt pukinetilaukset osoittautuivat monilla markkinoilla
alimitoitetuiksi. Tilikauden aikana Hongkong/Kiinan turkisostot
huutokaupoista lisääntyivät, mikä selittyi osittain sikäläisten
kotimarkkinoiden kasvulla: turkisten kysyntä alkoi laajentua myös
suurten kasvukeskusten ulkopuolelle.
Huutokauppamyynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin keskikurssi
vahvistui viisi prosenttia edelliseen tilikauteen verrattuna. Kysynnän
elpymisen vuoksi niin minkin- kuin ketunnahkojen yleinen hintataso
vahvistui voimakkaasti: dollarihinta 52 ja eurohinta 60 prosenttia.
Välitysmyynti tilikaudella 1.9.2009 - 31.8.2010
Katsauskaudella 1.6. - 31.8.2010
Turkistuottajat Oyj järjesti tilikauden viimeisellä neljänneksellä
huutokaupan 6. - 11. kesäkuuta. Huutokauppa muodostui jopa odotuksia
paremmaksi. Siinä myytiin 2,4 miljoonaa minkin-, 520.000 ketun-, 31.000
suomensupin- ja 21.000 karakul-lampaannahkaa selvästi vuoden takaista
vastaavaa huutokauppaa korkeampiin hintoihin. Huutokauppaan osallistui
550 asiakasta kaikilta markkina-alueilta, suurimpana ryhmänä
kiinalaiset. Välitysmyynnin arvo oli kuusipäiväisessä huutokaupassa
163,3 miljoonaa euroa (89,9 MEUR).
Tilikaudella 1.9.2009 - 31.8.2010
Turkistuottajat Oyj järjesti koko tilikauden aikana viisi huutokauppaa
ja välitti 6,9 miljoonaa minkinnahkaa (edellisellä tilikaudella 6,5
milj.), 2,2 miljoonaa ketunnahkaa (1,8 milj.), 450.000 afganistanilaista
karakul-lampaannahkaa (280.000) ja 140.000 suomensupinnahkaa
(110.000).
Maailmantalouden elpyminen, kylmä talvi ja turkisten vahva asema
muodissa heijastuivat Turkistuottajat-konsernin tilikauden
välitysmyyntiin: sekä minkin- että ketunnahkojen hintataso nousi
selvästi edellistilikaudesta, dollarihinnat 52 prosenttia ja eurohinnat
60 prosenttia. Huutokauppamyynneillä painotettu Yhdysvaltain dollarin
keskikurssi vahvistui viisi prosenttia edelliseen tilikauteen
verrattuna. Välitetty nahkamäärä, 9,6 miljoonaa nahkaa, oli 11
prosenttia edellistilikautta (8,7 milj. nahkaa) suurempi.
Välitysmyynnin arvo kasvoi edellistilikaudesta 78 prosenttia ja oli 442
miljoonaa euroa (248 MEUR).
Huutokauppa Myynti Myynti
Arvo Arvo
1.000 kpl 2009/2010 1.000 kpl 2008/2009
EUR 1.000 2009/2010 EUR 1.000 2008/2009
Syyskuu 1.560 1.512
42.633 52.512
Joulukuu 1.070 397
42.025 12.765
Tammikuu 92 39
5.996 2.488
Maaliskuu 3.695 3.367
186.675 89.475
Kesäkuu 3.193 3.327
163.301 89.887
Varastomyynti tilikaudella 38 47
1.182 1.291
Yhteensä 9.648 8.689
441.813 248.418
Liikevaihto
Katsauskaudella 1.6. - 31.8.2010
Konsernin liikevaihto oli nahkojen hintatason nousun ansiosta tilikauden
viimeisellä neljänneksellä 45 prosenttia edellisvuoden vastaavan
neljänneksen liikevaihtoa korkeampi. Liikevaihto oli 15,6 miljoonaa
euroa (10,8 MEUR).
Tilikaudella 1.9.2009 - 31.8.2010
Koko tilikauden liikevaihto kasvoi edellistilikaudesta niin ikään 45
prosenttia 45,0 miljoonaan euroon (31,2 MEUR) nahkamäärien kasvun ja
hintatason nousun ansiosta. Valtaosa liikevaihdosta, 92 prosenttia (92
%), on turkistuottajilta ja ostajilta perittyjä välityspalkkioita.
Tuottajilta perittyjen välityspalkkioiden osuus oli 29 prosenttia (37 %)
ja ostajilta perittyjen osuus 63 prosenttia (55 %) konsernin
liikevaihdosta. Loppu koostui nahkontapalvelujen ja siitoseläinten
myynnistä tuottajille, ravintola- ja kongressipalvelujen myynnistä sekä
yhtiön omien nahkojen myyntituotoista. Kotimaisilta asiakkailta, sekä
turkistuottajilta että ostajilta, perittyjen välityspalkkioiden osuus
oli 15 prosenttia (18 %) ja ulkomaisten asiakkaiden osuus 78 prosenttia
(74 %). Liikevaihdosta 12,9 prosenttia (19,6 %) kertyi tilikauden
ensimmäisen kvartaalin aikana, 14,1 prosenttia (11,0 %) toisen
kvartaalin, 38,4 prosenttia (34,9 %) kolmannen kvartaalin ja 34,6
prosenttia (34,6 %) tilikauden viimeisen kvartaalin aikana.
Taloudellinen asema ja tulos
Katsauskaudella 1.6. - 31.8.2010
Liiketoiminnan kulut olivat tilikauden viimeisellä neljänneksellä 9,1
miljoonaa euroa (8,9 MEUR). Nettorahoitustuotot kasvoivat tilikauden
viimeisellä neljänneksellä 70 prosenttia edellisen tilikauden vastaavaan
neljännekseen verrattuna ja olivat 840.000 euroa (490.000 EUR).
Konsernin viimeisen neljänneksen voitto ennen veroja oli 7,3 miljoonaa
euroa (3,1 MEUR).
Tilikaudella 1.9.2009 - 31.8.2010
Koko tilikauden kulut kasvoivat kahdeksan prosenttia edellisestä
tilikaudesta ja olivat 38,3 miljoonaa euroa (35,4 MEUR). Kuluista 18,9
prosenttia (21,0 %) kertyi tilikauden ensimmäisen kvartaalin aikana,
29,6 prosenttia (28,4 %) toisen kvartaalin, 27,8 prosenttia (27,5 %)
kolmannen kvartaalin ja 23,7 prosenttia (23,2 %) tilikauden viimeisen
kvartaalin aikana. Henkilöstökulut kasvoivat 13 prosenttia 15,5
miljoonaan euroon (13,7 MEUR) ja liiketoiminnan muut kulut neljä
prosenttia 17,8 miljoonaan euroon (17,1 MEUR). Liiketoiminnan muihin
kuluihin sisältyvät SAGA-markkinointimaksut ja IFTF:lle maksettavat
edunvalvontamaksut nousivat välitettyjen nahkamäärien kasvun ja
hintatason nousun seurauksena yhteensä 20 prosenttia edellisestä
tilikaudesta ja olivat 5,4 miljoonaa euroa (4,5 MEUR). Turkisnahkojen
markkinatilanteen parannuttua oleellisesti tilikauden aikana konsernin
liiketulos muodostui tilikauden alussa ennakoitua paremmaksi. Koko
tilikauden liiketulos parani 11,2 miljoonaa euroa ja oli 7,3 miljoonaa
euroa voitollinen (3,9 MEUR tappiollinen).
Koko tilikauden nettorahoitustuotot kaksinkertaistuivat edellisestä
tilikaudesta ja olivat 3,3 miljoonaa euroa (1,7 MEUR).
Nettokorkotuotot olivat 3,8 miljoonaa euroa (2,8 MEUR),
valuuttakurssitappiot 0,3 miljoonaa euroa (0,5 MEUR
valuuttakurssivoittoja) ja luottotappiot tuottajille myönnetystä
rahoituksesta 0,1 miljoonaa euroa (1,6 MEUR).
Koko tilikauden voitto ennen veroja oli 10,6 miljoonaa euroa (tappio 2,2
MEUR) ja tilikauden voitto 7,8 miljoonaa euroa (tappio 1,7 MEUR). Oman
pääoman tuotto oli tilikaudella 14,4 prosenttia (-3,1 %) ja
osakekohtainen tulos 2,17 euroa (-0,47 euroa).
Konsernin omavaraisuusaste oli 53,1 prosenttia (46,5 prosenttia).
Konsernin maksuvalmius säilyi hyvänä koko tilikauden. Konsernitaseen
loppusumma oli 111,3 miljoonaa euroa (114,3 MEUR). Osakekohtainen oma
pääoma oli 15,94 euroa (14,33 euroa).
Investoinnit ja kehitys
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 1,5 miljoonaa euroa (2,0 MEUR
edellisellä tilikaudella) eli 3,4 prosenttia (6,6 prosenttia) yhtiön
liikevaihdosta. Investoinneista 63 prosenttia kohdistui Fur Center
-kiinteistön peruskorjaukseen, 31 prosenttia muihin emoyhtiön
aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä 6 prosenttia
tytäryhtiöiden aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa työskenteli tilikauden aikana keskimäärin 307
henkilöä, kaksi vähemmän kuin edellisellä tilikaudella. Valtaosa
henkilökunnasta työskentelee määräaikaisissa työsuhteissa erilaisissa
turkisnahkojen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä.
Konsernin henkilöstömäärät olivat seuraavat:
2009/2010 2008/2009
2007/2008
Henkilöstö keskimäärin 307 309
312
- vakituisessa työsuhteessa 135 134
135
- määräaikaisessa työsuhteessa 172 175
177
Henkilökunnan määrä tilikauden päättyessä 31.8. 207 176
201
Kurssikehitys
Yhtiön C-sarjan osake on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pienten
yhtiöiden listalla (Small Cap) teollisuuden ja palveluiden sektorissa.
Osakkeiden vaihto oli tilikaudella yhteensä 10,0 miljoonaa euroa ja
1.200.000 osaketta eli 45 prosenttia yhtiön C-osakkeista. Tilikauden
ylin kurssi oli 9,87 euroa, alin kurssi 6,45 euroa ja keskikurssi 8,17
euroa. C-osakkeen päätöskurssi oli tilikauden lopussa 9,45 euroa, kun
se vuotta aiemmin oli 8,33 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli
31.8.2010 34,0 miljoonaa euroa (30,0 MEUR).
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Turkistuottajat Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.1.2010.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen, myönsi vastuuvapauden hallituksen
jäsenille ja toimitusjohtajalle ja päätti hallituksen esityksen
mukaisesti jakaa osinkona 0,42 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin
2.2.2010. Yhtiökokous päätti edelleen Suomen Turkiseläinten Kasvattajain
Liitto ry:n esityksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen osakeyhtiölain
13 luvun 6 pykälän 2 momentin mukaisesti päättämään enintään 0,18 euron
lisäosingosta osaketta kohden. Hallitus päätti 23.6.2010 käyttää tämän
valtuutuksen ja lisäosinko maksettiin 17.8.2010
Hallituksen jäseniksi seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka
valittiin turkistuottajat Jorma Kauppila, Markku Koski, Pentti Lipsanen,
Esa Rantakangas ja Rainer Sjöholm sekä diplomi-insinööri Helena
Walldén. Hallitus valitsi puheenjohtajakseen Jorma Kauppilan ja
varapuheenjohtajakseen Markku Kosken. Yhtiön tilintarkastajana jatkaa
Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Jan Rönnberg.
Yhtiökokous hyväksyi lisäksi hallituksen esityksen yhtiöjärjestyksen 2,
4, 9 12 ja 13 pykälien muuttamiseksi.
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Turkistuottajat Oyj:n toimintaan liittyvät riskit jaotellaan
liiketoimintariskeihin, vahinko- ja omaisuusriskeihin, rahoitusriskeihin
sekä operatiivisiin riskeihin. Alla selostettuihin riskeihin sisältyy
elementtejä useista pääkategorioista. Yhtiö pyrkii hallitsemaan ja
rajaamaan riskien mahdollisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin
toteutuisivat, ne voisivat merkittävästi haitata Turkistuottajat Oyj:n
liiketoimintaa, taloudellista asemaa ja heikentää yhtiön tulosta.
Suhdanteiden ja valuuttakurssien vaihtelut
Voimakkaat suhdannevaihtelut nahkojen hinnoissa sekä se, että
Turkistuottajat Oyj:n sopeutuminen näihin vaihteluihin kestää
turkiseläinkasvatuksen vuosirytmistä johtuen vähintään puoli vuotta,
ovat merkittäviä riskejä yhtiön taloudellisen toiminnan ja tuloksen
kannalta. Suurin osa tilikaudella tarjottavista turkisnahoista myydään
kysynnän ajoittumisesta johtuen vasta maalis- ja kesäkuussa
järjestettävissä huutokaupoissa, jolloin valtaosa kustannuksista on jo
syntynyt.
Kansainvälisen talouskriisin seurauksena Kiinan hallitus aloitti
massiiviset elvytystoimet, joiden seurauksena kiinalaiset intoutuivat
kuluttamaan. Talouskasvu on maassa jatkunut kotimarkkinavetoisena.
Tilikaudella järjestettyjen huutokauppojen tarjonnoista yli kaksi
kolmasosaa myytiin Hongkong/Kiinan markkinoille. Turkistuottajat Oyj:n
välitysmyynti on näin ollen entistä enemmän yhden vaikeasti ennakoitavan
markkinan varassa.
Yhdysvaltain dollarin ja siihen sidoksissa olevien valuuttojen
heikentyminen sen mukana on riski yhtiön liiketoiminnan kannalta.
Valtaosa Turkistuottajat Oyj:n myymistä turkisnahoista viedään
euroalueen ulkopuolelle, ja nahkojen maailmanmarkkinahinta määräytyy
Yhdysvaltain dollareissa, vaikka yhtiön myyntivaluuttana on euro.
Dollarin vahvistuminen parantaa vastaavasti yhtiön liiketoimintanäkymiä.
Valuuttariskien hallintaa selostetaan yksityiskohtaisesti
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.
Turkisten käytön mahdollinen vähentyminen muodin muuttuessa on yhtiölle
selvä riski. Nahkojen hintatason selvä nousu lisää riskiä, että
muotiteollisuus etsii Saga-turkiksia korvaavia edullisempia
vaihtoehtoja. Yhtiö pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan kansainvälisen
muotimaailman valintoihin Saga Fursin markkinointi- ja
tuotekehitystoiminnan avulla. Tavoitteena on, että turkis materiaalina
uudistuisi, sen käyttötarkoitukset monipuolistuisivat ja se säilyttäisi
siten asemansa muodissa.
Imagoriskit ja poliittiset riskit
Turkiksiin liittyvät imagoriskit ja poliittiset riskit ovat yhtiön
kannalta merkittäviä, sillä turkiseläinten kasvatuksen ja turkisnahoilla
käytävän kaupan oikeutuksen säilyminen on yhtiön liiketoiminnan
edellytys.
Turkiseläinten kasvatukseen liittyvät riskit
Yhtiön kannalta on oleellista, millainen kuva turkiseläinten
kasvatuksesta välittyy. Eläinoikeusjärjestöjen toiminta, jonka
tarkoituksena on luoda negatiivinen kuva turkiselinkeinosta, on
imagoriski koko kansainväliselle turkiskaupalle. Mielikuvatasolla tämä
vaikuttaa eurooppalaisiin päätöksentekijöihin, jotka eivät tunne alaa.
Tämä on kasvattanut painetta eri maissa sellaiseen lainsäädäntöön, joka
tekisi turkiseläinten kasvatuksen kyseisessä maassa kannattamattomaksi,
käytännössä mahdottomaksi tai kieltäisi sen.
Turkiseläinten kasvatuksen oikeutukseen liittyvät poliittiset riskit
ovatkin pysyneet suurina. Poliittinen ilmapiiri on myönteinen
turkiseläinten kasvatusta kohtaan suurissa tuottajamaissa kuten Suomessa
ja Puolassa sekä minkinkasvatusta kohtaan Tanskassa. Tilanne voi
kuitenkin muuttua. Tanskan vähäinen ketunkasvatus on kielletty
siirtymäajalla. Neljännessä suuressa tuottajamaassa Hollannissa
ketunkasvatus on kielletty, ja parlamentin alahuone on päättänyt
minkinkasvatuksen lopettamisesta, mutta parlamentin ylähuone ei ole
hyväksynyt lakia.
Yhtiö kannustaa suomalaisia turkistiloja toimintansa sertifiointiin.
Lokakuussa 2010 yli 60 prosenttia Suomen tuotannosta oli sertifioinnin
piirissä. Suomalainen turkistilasertifiointi on vastuullisuutta,
jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä korostava laatu- sekä
ympäristöjärjestelmä, joka kattaa tarhan toiminnan kaikki osa-alueet.
Yhtiö on laajentamassa sertifiointijärjestelmää myös muihin yhtiön
toiminnan kannalta merkittäviin tuottajamaihin. Yhtiön tavoitteena on,
että Saga-tavaramerkin käyttö liittyy tulevaisuudessa entistä
kiinteämmin sertifiointiin. Sertifiointijärjestelmällä on Suomessa
ulkopuolinen, puolueeton arvioija Inspecta Sertifiointi Oy.
Turkisnahoilla käytävään kauppaan liittyvät riskit
Turkisnahkojen markkina-alueet ovat suurelta osin sellaisia, joissa
kaupankäyntitavat, hallinto ja määräykset poikkeavat EU:sta ja
Yhdysvalloista. Erityisesti tämä koskee Kiinaa ja Venäjää, joissa
muutokset ovat myös vaikeasti ennakoitavissa. Turkistuottajat Oyj
jatkaa ponnistelujaan sen puolesta, että Kiinan hallitus poistaisi
asteittain niitä tuontitulleja, jotka se sai pitää tullessaan WTO:n
jäseneksi.
Hollannissa on vireillä ketunnahoilla ja niistä valmistetuilla
tuotteilla käytävän kaupan kieltohanke, jonka edistymistä yhtiö seuraa
tiiviisti. Yhdysvalloissa supinnahoilla ja niistä valmistetuilla
tuotteilla käytävän kaupan vaikeuttamiseen tähdännyt kauppanimikkeen
muutoshanke kariutui toistaiseksi.
Turkistuottajat Oyj pyrkii pienentämään kaupankäyntiin liittyviä riskejä
yhteistyössä muun muassa kansainvälistä turkiskauppaa edustavan
International Fur Trade Federationin (IFTF), Suomen hallituksen ja
Euroopan komission kanssa.
Muutokset turkisnahkojen tuotannossa
Hintojen nousun seurauksena tapahtuva turkisnahkojen tuotannon voimakas
kasvu eri puolilla maailmaa voi tulevaisuudessa johtaa ylituotantoon.
Suomesta on jälleen tullut maailman suurin ketunnahkojen tuottaja, mutta
tuotanto Kiinassa voi kuitenkin lisääntyä, varsinkin jos sinne myydään
hyviä siitoseläimiä. Tällä hetkellä kiinalaiset panostavat kuitenkin
enemmän minkinnahkojen tuotantoon, joka on kääntynyt uuteen kasvuun.
Kiinan hallitus tukee kotimaista tuotantoa muun muassa korkeiden
tuontitullien avulla.
Mikäli eurooppalaisen turkistuotannon suhteellinen kilpailukyky
heikentyy kustannustason nousun ja lainsäädännön muutosten seurauksena,
tällä voi olla merkittävä vaikutus turkistuotannon suuruuteen
Länsi-Euroopassa. Tämä vaikuttaisi yhtiön keräämiin nahkamääriin.
Turkisnahkojen tuotannon keskittyminen suurempiin yksiköihin merkitsee
Turkistuottajat Oyj:lle taloudellisten riskien kasvua. Toisaalta
asiakaskunnan muutos lisää yhtiön mahdollisuuksia kasvattaa välitettäviä
nahkamääriä. Tämä parantaa yhtiön taloudellista asemaa ja siten yhtiön
mahdollisuuksia kestää realisoituvia riskejä.
Rahoitusriskit
Turkistuottajat Oyj:n liiketoimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä
kuten valuuttariski, lyhytaikaiseen rahoitukseen ja kassanhallintaan
liittyvä riski, korkoriski, luottoriski ja muu vastapuoliriski sekä
hyödykeriski. Erilaisia rahoitusriskejä ja niiltä suojautumista on
kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 26.
Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Turkistuottajat Oyj:n huutokauppa 20.-25. syyskuuta 2010 oli yhtiön
suurin kettuhuutokauppa 20 vuoteen: huutokaupassa tarjottiin runsaat
830.000 ketunnahkaa, mikä oli 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin
vastaavassa huutokaupassa. Nahat myytiin lähes sataprosenttisesti, ja
siniketun hintataso jatkoi vahvistumistaan dollarin kymmenen prosentin
heikkenemisestä huolimatta., Lisäksi myytiin runsaat 700.000 minkin-,
runsaat 40.000 suomensupin- ja runsaat 20.000 karakul-lampaannahkaa.
Välitysmyynnin arvo oli 103 miljoonaa euroa, mikä oli yli
kaksinkertainen verrattuna vastaavaan huutokauppaan vuotta aikaisemmin.
Arvio liiketoiminnan kehityksestä alkaneella tilikaudella
Turkistuottajat Oyj järjestää alkaneella tilikaudella syyskuussa 2010
pidetyn huutokaupan lisäksi huutokaupat 20 - 22.12.2010, 21 - 25.3.2011
ja 8 - 13.6.2011. Yhtiön tavoitteena on tarjota kyseisissä
huutokaupoissa 6,0 miljoonaa minkin-, 1,4 miljoonaa ketun- ja 100.000
suomensupinnahkaa sekä 250.000 karakul-lampaan nahkaa.
Minkinnahkojen maailmantuotanto on kasvanut runsaat viisi prosenttia
edellisvuodesta. Kasvu on tapahtunut pääosin Kiinassa. Välitettävien
minkinnahkamäärien odotetaan kasvavan hieman. Ketunnahkojen
maailmantuotanto on muuttumaton. Tilikauden aikana vastaanotettavien
ketunnahkamäärien odotetaan pienenevän, koska edellisellä tilikaudella
tuli normaalituotannon lisäksi myyntiin myös pakkasvarastoissa olleita
nahkoja. Tilikauden aikana välitettävien ketunnahkamäärien odotetaan
kuitenkin säilyvän ennallaan, koska osa pakkasvarastoissa olleista
nahoista myytiin tilikauden ensimmäisessä huutokaupassa.
Turkisten käyttö on edelleen kasvussa Kiinan kotimarkkinoilla, eikä maan
oma nahkatuotanto täytä tarpeita laadultaan eikä määrältään. Myös
Venäjän markkinoiden elpyminen ja turkisten suuri suosio
kansainvälisessä muodissa ennakoivat hyvän markkinatilanteen jatkuvan.
Turkispukineiden vähittäismyyntikausi on kuitenkin vasta alkamassa.
Nykyisen korkean hintatason hyväksyminen vähittäiskaupassa edellyttää
taloudellisen tilanteen vakautta ja kunnon talvea. Mahdolliset
vaikeudet vähittäiskaupassa heijastuisivat nopeasti
huutokauppahintoihin. Tämä kasvattaisi myös ostajasaamisiin liittyvää
rahoitusriskiä alkaneella tilikaudella.
Euroalueen ja Yhdysvaltojen talouksien rakenteelliset ongelmat sekä
Kiinan vaihtotaseen jatkuvasti kasvava ylijäämä vaikeuttavat euron ja
dollarin välisen kurssikehityksen ennakoimista. Mikäli dollari on
tilikauden huutokauppojen aikana selvästi edellistilikautta heikompi,
tämä heikentää tilikauden tulosta, ellei nahkojen kansainvälinen
hintataso nouse vastaavasti.
Hallituksen voitonjakoehdotus
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat olivat 31.8.2010:
- kertyneet voittovarat 24 248 483,35
- tilikauden voitto 8 428 133,25
- siirrettävä suhdannerahastoon yhtiöjärjestyksen mukaan
-842 813,33
31 833 803,27
Hallitus ehdottaa 21.1.2011 Kokkolassa kokoontuvalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että
- tilikauden 1.9.2009 - 31.8.2010 voitonjakokelpoisista varoista jaetaan
osinkona osakkeenomistajille 0,90 euroa osaketta kohti, yhteensä
3.240.000 euroa,
- 850.000 euroa siirretään suhdannerahastoon
- ja loppu jätetään voittovarojen tilille.
Osingonmaksupäiväksi ehdotetaan 2.2.2011.
Konsernitase IFRS
EUR 1.000
VARAT 31.8.2010 31.8.2009
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 23 212 24 278
Aineettomat hyödykkeet 833 1 091
Myytävissä olevat sijoitukset 482 451
Pitkäaikaiset tarhaajasaamiset 788 654
Pitkäaikaiset varat yhteensä 25 316 26 475
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 697 649
Korolliset ostajasaamiset 46 029 31 645
Korolliset tarhaajasaamiset 25 072 35 395
Korottomat saamiset 8 070 16 557
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset 0 1
Rahavarat 6 167 3 579
Lyhytaikaiset varat yhteensä 86 034 87 827
Varat yhteensä 111 350 114 302
OMA PÄÄOMA JA VELAT 31.8.2010 31.8.2009
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma 7 200 7 200
Ylikurssirahasto 254 254
Muut rahastot 13 470 13 470
Muuntoero 59 59
Arvonmuutosrahasto 165 125
Kertyneet voittovarat 36 234 30 488
Oma pääoma yhteensä 57 382 51 597
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 2 893 2 469
Korolliset velat 0 15
Pitkäaikaiset velat yhteensä 2 893 2 484
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat 35 543 47 604
Ostovelat ja muut velat 14 079 12 554
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat 1 452 64
Lyhytaikaiset velat yhteensä 51 074 60 221
Velat yhteensä 53 967 62 705
Oma pääoma ja velat yhteensä 111 350 114 302
Konsernin tuloslaskelma
EUR 1.000 1.6.2010-
1.9.2009- 1.6.2009- 1.9.2008-
31.8.2010
31.8.2010 31.8.2009 31.8.2009
3 kk
12 kk 3 kk 12 kk
Liikevaihto 15 575
45 038 10 771 31 158
Liiketoiminnan muut tuotot -13
551 62 294
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö -1 123
-2 121 -654 -1 631
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut -2 952
-15 511 -2 220 -13 697
Poistot ja arvonalentumiset -716
-2 821 -784 -2 890
Liiketoiminnan muut kulut -4 300
-17 833 -4 531 -17 133
Liiketulos 6 472 7
303 2 644 -3 899
Rahoitustuotot ja -kulut 839 3
303 493 1 662
Tulos ennen veroja 7 311
10 605 3 137 -2 238
Tuloverot -1 868
-2 785 -841 553
Katsauskauden tulos 5 443 7
820 2 296 -1 684
Muut laajan tuloksen erät
Eläkevastuuseen liittyvät vakuutusmatemaattiset tappiot 0
-481 -297 -297
IAS 19.58 mukainen taseeseen kirjaamaton eläkesaaminen 0
597 421 223
Myytävissä olevat sijoitukset 33
53 54 -14
Muuntoerot -1 0
-1 3
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät verot -8
-44 -46 23
Katsauskauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen 23
125 131 -62
Katsauskauden laaja tulos yhteensä 5 466 7
945 2 427 -1 746
Tulos/osake, laimentamaton (EUR) *) 1,51
2,17 0,64 -0,47
*) Tunnuslukua laimentavia tekijöitä ei ole
Konsernin rahavirtalaskelma
EUR 1.000 2009/2010
2008/2009
12 kk 12 kk
Liiketoiminnan rahavirta
Välitysmyynnistä saadut maksut ostajilta 433 197 253 327
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 234 280
Maksut liiketoiminnan kuluista -411 038 -254 960
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä
ja veroja 22 392 -1 354
Maksetut korot liiketoiminnan rahoituskuluista -1 121 -2 776
Maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -502 -1 725
Saadut korot liiketoiminnasta 4 685 5 622
Muut rahoitustuotot liiketoiminnasta 2 549
Saadut osingot liiketoiminnasta 0 10
Maksetut välittömät verot -1 086 -78
Liiketoiminnan rahavirta (A) 24 370 249
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -1 548 -2 044
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustuotot 62 59
Luovutustuotot muista sijoituksista 22 0
Invesointien rahavirta (B) -1 464 -1 984
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot 0 2 499
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -18 183 0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -15 -67
Maksetut osingot -2 121 -2 474
Rahoituksen rahavirta (C) -20 319 -42
Rahavirtojen muutos (A+B+C) lisäys (+) /
vähennys (-) 2 587 -1 778
Rahavarat 31.8. 6 167 3 579
./. Rahavarat 1.9. 3 579 5 357
Rahavarojen muutos 2 587 -1 778
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto Muut rahastot
Muunto- Arvon-muutos-rahasto Kertyneet voitto- Emo-
Vähem-mistön osuus Oma pääoma yhteensä
ero varat yhtiön omistajien
osuus
Oma pääoma 7 200 254 13 200 57
136 35 016 55 863
55 863
1.9.2008
Katsauskauden
-1 684 -1 684
-1 684
tulos
Muut laajan 2
-10 -54
-62
tuloksen erät
Osingonjako
-2 520 -2 520
-2 520
Siirto 270
-270 0
0
suhdannerahastoon
Oma pääoma 7 200 254 13 470 59
125 30 488 51 597
0 51 597
31.8.2009
Oma pääoma 7 200 254 13 470 59
125 30 488 51 597
51 597
1.9.2009
Katsauskauden
7 820 7 820
7 820
tulos
Muut laajan
39 86 125
125
tuloksen erät
Osingonjako
-2 160
-2 160
Oma pääoma 7 200 254 13 470 59
165 36 234 57 382
0 57 382
31.8.2010
Tunnusluvut
2009/2010 2008/2009
12 kk 12 kk
Myynnin arvo, 1.000 euroa 441 813 248 418
Liikevaihto, 1.000 euroa 45 038 31 158
Liiketulos, 1.000 euroa 7 303 -3 900
% liikevaihdosta 16,2% -12,5%
Tulos ennen veroja, 1.000 euroa 10 605 -2 236
% liikevaihdosta 23,5% -7,2%
Tulos/osake, euroa 2,17 -0,47
Oman pääoma/osake, euroa 15,94 14,33
Oman pääoman tuotto (ROE) -% 14,4% -3,1%
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% 12,6% 0,5%
Omavaraisuusaste, % 53,2% 46,5%
Gearing 0,51 0,85
Bruttoinvestoinnit, 1.000 euroa 1 548 2 044
% liikevaihdosta 3,4% 6,6%
Henkilöstö keskimäärin 307 309
Tunnuslukujen laskentaperiaatteet:
Oman pääoman tuotto (ROE) -% = kauden tulos x 100 / oma pääoma
*)
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) -% = (tulos ennen veroja + korko- ja
muut rahoitus-kulut - luottotappiot) x 100 / (taseen loppusumma -
korottomat lyhytaikaiset velat) *)
Omavaraisuusaste, % = oma pääoma x 100 / (taseen
loppusumma - saadut ennakot)
Gearing = (korollinen vieras pääoma - rahat
ja rahoitus-arvopaperit) / oma pääoma
Tulos/osake, euroa = kauden tulos / osakkeiden
osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Oma pääoma/osake, euroa = oma pääoma / osakkeiden
osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä
*) tunnuslukujen jakaja lasketaan tilikauden ja edellisen tilikauden
taseen mukaisten lukujen keski-arvona
Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
EUR 1.000
31.8.2010 31.8.2009
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä ja pantattu saamisia
Lainat rahalaitoksilta
14 370 32 423
Annettu kiinteistökiinnityksiä
54 071 54 071
Annettu yrityskiinnityksiä
2 691 2 691
31.8.2010 31.8.2009
Pantatut saamiset
1 700 340
Muut vastuusitoumukset
Takaukset muiden puolesta
0 5 302
Johdannaissopimukset
Valuuttatermiinit
29 495 29 856
Kiinteistöinvestoinnit
Konserni on velvollinen tarkistamaan vuosina 2007 ja 2008 valmistuneista
kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, mikäli
kiinteistön verollinen käyttö vähenee tarkastuskauden aikana. Vastuun
enimmäismäärä on 135 tuhatta euroa ja viimeinen tarkastusvuosi on 2019.
Lähipiiritapahtumat
Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:
2009/2010
2008/2009
12 kk 12 kk
Liikevaihto
- osakkuusyhtiö 2 965
9 063
- muu lähipiiri 316 846 309
263
Liiketoiminnan muut tuotot
- emoyhtiö 42 636 42
636
- osakkuusyhtiö 26 384
0
Liiketoiminnan muut kulut
- emoyhtiö -25 078
-48 604
- osakkuusyhtiö -3 519 818 -3 055
016
Rahoitustuotot
- muu lähipiiri 20 582 37
652
Rahoituskulut
- emoyhtiö -17 436 -48
604
- muu lähipiiri -27 156 -27
055
Saamiset lähipiiriltä
- osakkuusyhtiö 0 31
795
- muu lähipiiri 252 026 175
760
Velat lähipiirille
- emoyhtiö -1 004 491
-959 574
- osakkuusyhtiö -403
0
- muu lähipiiri -1 778 806 -1 128
347
Johdon työsuhde-etuudet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 857
840
Johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta, toimitusjohtajan
sijaisesta ja muusta emoyhtiön johtoryhmästä.
Vantaalla, 29. marraskuuta 2010
TURKISTUOTTAJAT OYJ
Hallitus
